Tietoa rasismista – määritelmät

Rasistinen syrjintä on Suomessa laaja yhteiskunnallinen ilmiö, joka vaikuttaa ihmisten elämään ja hyvinvointiin kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja aloilla. Rasismia on vaikea vastustaa, jos sitä ei osata tunnistaa ja nimetä. Ongelmana on, ettei rasismia voi määritellä tyhjentävästi ja näkemyserot siitä mitä rasismi on, tekevät keskustelusta vaikeaa.

 

MÄÄRITELMÄT

 

Alla olevat määritelmät on pääasiallisesti kopioitu Yhdenvertaisuusvaltuutetun 9.6.2020 julkaisemasta selvityksestä ”Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä”. Selvitys löytyy täältä.

ANTIRASISMI

Antirasismi on aktiivista toimintaa, joka pyrkii vähentämään ja vastustamaan rasismia yhteiskunnassa ja maailmassa. (Fem-R) Ijeoma Oluon sanoja vapaasti suomentaen:

“Antirasismin hienous piilee siinä, ettei kenenkään tarvitse teeskennellä olevansa vapaa rasismista toimiakseen antirasistisesti. Antirasismi on sitoutumista taistelemaan rasismia vastaan aina sitä kohdatessaan, myös kohdatessaan rasismia itsessään.”

AFROFOBIA

Afrofobia on erityinen rasismin muoto, jonka motiivina on nimenomaan afrikkalaistaustaisuus ja joka kohdistuu afrikkalaistaustaisiin henkilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin1 . Afrofobian perimmäinen tarkoitus on epäinhimillistää ja siihen linkittyy mustien ihmisten kokemat historialliset vääryydet, kuten kolonialismi sekä rodullistamisen prosessin kautta heihin liitetyt negatiiviset stereotypiat. Afrofobialla voi olla monia muotoja syrjinnästä väkivaltaan, mukaan lukien rasistinen vihapuhe. Se voi ilmetä yksilöiden- ja ryhmien välisenä rasistisena syrjintänä, joka näyttäytyy ennakkoluuloina, kuvastona, uskomuksina ja pelkoina sekä rakenteissa tapahtuvana afrofobisena rasismina ja syrjintänä.

ALIRAPORTOINTI

Aliraportoinnilla tarkoitetaan sitä, kun syrjinnän uhrit, yhteisöt tai heidän edustajansa eivät ilmoita kokemastaan syrjinnästä viralliselle taholle.

ETNINEN PROFILOINTI

Etnisellä profiloinnilla viitataan yleensä poliisin, vartijan tai muun turvallisuudesta vastaavan toimijan toimenpiteeseen – esimerkiksi pysäyttämiseen ja henkilöllisyyden tarkastamiseen tai laukkujen tarkistamiseen –, jonka ratkaiseva tai ainoa syy on toimenpiteen kohteeksi joutuneen henkilön oletettu etninen alkuperä tai esimerkiksi kieli. Tämän kaltainen profilointi on useimmissa tilanteissa yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Etnistä profilointia ei käsitteenä sisälly lainsäädäntöön eikä sille ole yhtä vahvistettua määritelmää. Euroopan perusoikeusviraston määritelmässä korostetaan sitä, että profiloinnin tulee perustua myös muihinkin kuin syrjintäperusteisiin, jotta kyse ei olisi kielletystä syrjivästä profiloinnista.

MIKROAGGRESSIO

Mikroaggressio on tahallinen tai tahaton kommentti tai teko, joka vahvistaa ja ylläpitää rasistisia tai muuten syrjiviä stereotypioita ja samalla toiseuttaa. Esimerkiksi kehumalla, miten hyvin ei-valkoiseksi rodullistettu henkilö puhuu suomea, kehuja tulee samalla osoittaneeksi, että hänen mielestään musta tai ruskea henkilö ei voi puhua suomea äidinkielenään. Vaikka ne vaikuttavat harmittomilta kysymyksiltä tai kommenteilta ne ovat kohteelle loukkaavia ja kasautuvia.

MONIPERUSTEINEN SYRJINTÄ

Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista kahden tai useamman eri syrjintäperusteen perusteella. Vähemmistöön, erityisesti näkyvään vähemmistöön kuuluminen, altistaa moniperusteiselle syrjinnälle3 . Moniperusteinen syrjintä voidaan jakaa kolmeen erilaiseen syrjinnänmuotoon: Moninkertaisesta syrjinnästä on kyse tilanteessa, jossa esimerkiksi afrikkalaistaustainen vammainen henkilö kohtaa syrjintää kahdessa eri tilanteessa eri syistä, esimerkiksi työnhaussa vammaisuuden perusteella ja asuntomarkkinoilla afrikkalaistaustaisuuden perusteella. Kumulatiivista syrjintää tapahtuu esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö kohtaa syrjintää työnhaussa sekä naisena että afrikkalaistaustaisena. Risteävästä, eli intersektionaalisesta syrjinnästä on kyse esimerkiksi, kun mainitaan nuoret afrikkalaistaustaiset miehet, joiden syrjinnässä ei ole kyse ihonvärin, iän tai sukupuolen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä vaan kaikkien näiden yhdistelmästä ja yhteiskunnan kaikkiin näihin eri ryhmiin liittämistä negatiivisista stereotypioista ja ennakkoluuloista.

RAKENTEELLINEN SYRJINTÄ

Rakenteellinen syrjintä tarkoittaa organisaation tai yhteiskunnan rakenteissa, kuten sopimuksissa, lainsäädännössä ja palveluissa, piilevää syrjintää, joka asettaa jonkin väestöryhmän muita huonompaan asemaan.

RASISMI

Rasismi on systeemi, jossa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asetelmia. Se on osa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä, joissa kaikki ovat osana. Rasismi voi näyttäytyä eri yhteiskunnan alueilla esimerkiksi yksilöidenja ryhmien välisenä tahallisena tai tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana rodullistavana käytöksenä tai rakenteissa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja palveluissa olevina syrjivinä toimintatapoina ja prosesseina, joissa organisaatiot, yritykset, laitokset ja virastot syrjivät joko välittömästi tai välillisesti tiettyjä ihmisryhmiä.

RODULLISTAMINEN

Rodullistaminen on sosiologinen prosessi, jossa ihmiset jaotellaan ryhmiin heidän pinnallisten tai oletettujen piirteiden perusteella. Se on historian saatossa tapahtuva prosessi, jossa ryhmiin liitetään niitä määritteleviä ominaisuuksia, oletuksia ja sosiaalisia hierarkioita esimerkiksi, tapakulttuurista, kielestä, historiasta, uskonnosta, kyvyistä, moraalista, persoonallisuudesta ja älykkyydestä. Määrittely perustuu pitkälti ennakkoluuloihin, uskomuksiin, vitseihin, pelkoihin ja stereotypioihin. Rodullistamisen prosessi johtaa rasistiseen ja syrjivään toimintaan: Kuvitteellisten sosiaalisten hierarkioiden pohjalta ryhmien edustajia kohdellaan tietoisesti tai tiedostamatta eriarvoisesti ja niillä oikeutetaan syrjivä toiminta. Rodullistettuihin ryhmiin liitetyt määrittelyt ja merkitykset nähdään synnynnäisinä ja muuttumattomina. Rodullistettuja ryhmiä ovat Suomessa afrosuomalaisten lisäksi muun muassa romanit, saamelaiset ja venäläiset.

SYRJINTÄ

Henkilöä kohdellaan huonommin tai hän joutuu huonompaan asemaan jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella ilman hyväksyttävää syytä.

  • Välitön syrjintä: Henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta syrjintäperusteen johdosta ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi elinkeinonharjoittaja kieltäytyy päästämästä tummaihoista henkilöä liiketiloihinsa.
  • Välillinen syrjintä: Näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan syrjintäperusteen johdosta ilman hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä.
  • Häirintä: Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, jolla luodaan henkilöä halventava tai häntä kohtaan vihamielinen ilmapiiri. Esimerkiksi loukkaustarkoituksessa työpaikalla esitetyt rasistiset vitsit.

VALKOISUUSNORMI/VALKONORMATIIVISUUS

Valkoisuusnormilla ei viitata niinkään ihonväriin vaan näkymättömiin sosiaalisiin hierarkioihin ja valtasuhteisiin, jossa länsimaalaisuus ja eurooppalaisuus nähdään yhteiskunnallisia rakenteita määrittelevänä normina. Normatiivisuus tulee esiin vasta kun siitä poiketaan.

VIHAPUHE

Vihapuhetta on kaikki ilmaisun muodot, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen.

VÄHEMMISTÖSTRESSI

Vähemmistöstressi on psykologinen ilmiö, jolla kuvataan vähemmistöstatuksesta johtuvaa kroonista stressitilaa, joka johtuu koetuista, kasautuneista syrjintäkokemuksista, niiden aiheuttamasta ahdistuksesta ja pelosta, erilaisuuden tunteista ja toiseuden kokemuksista. Vähemmistöstressi voi vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin sekä muuttaa henkilön sosiaalista käyttäytymistä.

YHDENVERTAISUUS

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän alkuperästään, sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, edetä työuralla, saada palveluita ja kehittää itseään.